Jalovaaran kylä oli Suistamon kunnan kuudenneksi suurin kylä, Asukkaita oli virallisen tilaston mukaan vuonna 1937 oli 470 (Vuonna 1764 oli vain 90)  Kylä oli hyvinvoiva, jonka maisema vaihteli vaaroista ja kivikkoisista pelloista tasaisiin, hyvätuottoisiin peltoihin.  Jalovaaran ja Hovinahon väliltä löydettiin rikkikiisuesiintymä, jota tutkittiin. Löytö ei kuitenkaan johtanut  kaivostoimintaan.  (klikkaa kuvaa suuremmaksi)

  Topografikartta 1:20 000 on vain puolesta kylää. (eteläpuoli). Kolmiomittaustorni rakennettiin kartoitusta varten  kylään 1936, mutta kartoitusta ei ehditty suorittaa kokonaan. Kartoissa usein mainittu Jalonvaara, mutta oikea nimi on ilman n kirjainta.

Jalovaarassa oli hautausmaa, mutta ei  tsasounaa sodan edellä. Sellainen oli ollut  joskus 1800-luvulla, mutta poltettu 1900 vaihteessa..(kartassa risti ei ole oikea tsasounan ja hautausmaan paikka, vaan se on lähempänä nuorisotaloa.) 

Komea nuorisoseurantalo ks. kuvaa => (Ns kartassa) oli rakennettu talkoilla.

 Kansakoulu toimi Jalovaarassa vuodesta 1898 alkaen Kaksosten tiloissa, heidän patoamansa lammen rannalla. Vuonna 1904 rakennettiin leskirouva Ida ja hänen poikansa Matti Kaksosen lahjoittamalle seitsemän hehtaarin palstalle korkealle mäelle varsinainen koulutalo. Kun koululaisia oli paljon, tehtiin sen läheisyyteen toinen koulurakennus 1928  (opettajia oli kolme).Jalovaarassa kävivät koulua pitkään sekä  Uuksun että Hovinahon oppilaat. Kumpaankin kylään rakennettiin vähän ennen sotaa omat koulut, Hovinaho 1931, Uuksu 1939.

<= Purouittoa Blinnikan myllyn luona.

Saman Myllypuron varrella olivat Laukkasen ja Filip Blinnikan myllyt. Viimeksi Laukkasen myllyn nimellä kulkeneen myllyn ja pärehöylän oli rakentanut Antti Kaksonen, jolla oli myös 60 lehmän kivinavetta. Kaksosen tilukset siirtyivät 1920-luvulla Jeskasille, mylly Ruttosille ja sitten Laukkasille. Mikko Laukkanen rakensi myllynsä yhteyteen myös pienen sähkölaitoksen 1937, josta hänen taloutensa sai sähköt (ainoa sähköistetty talo kylässä). Pieni mylly oli myös Tubissa (Hovinahon, Jalovaaran ja Kontuvaaran välisessä kolmiossa) ja Soanjoessa Prolankoskella,  joka sekin oli Jalonvaaran vaikutuspiirissä.

Kylässä oli eri aikoina useita kauppoja, mm. Kaksosilla ja Vuorisilla. Juuri sodan edellä toimi Veljekset Blinnikan kauppa (sillä oli useita sivuliikkeitä eri Suistamon kylissä) sekä Soanlahden ja Suistamon osuuskaupan Jalovaaran myymälä. Mikko Laukkasen myllytuvassa toimi vuoden verran ennen talvisotaa myös Värtsilän Työväen ja Pienviljelijäin osuusliikkeen vaatimaton myymälä.

Kaksosen hovi oli hyvin edistyksellinen. Se toi kylään uusia maanviljelytapoja, myllyn ja jopa meijerin, joka ei tosin toiminut pitkään.  Hovi myytiin vuonna 1916 Ilomantsin Ostronsaaressa syntyneille Nikolai ja Feodor Jeskaselle (veljeksiä). (Sitten puhuttiin Hovi-Jeskasesta). Veljesten ostamalla tilalla oli peltoa noin 50 ha ja metsää 250 ha. Kauppaan sisältyivät maataloustyökalut, mm. siihen aikaan harvinainen puimakone. Veljekset jakoivat tilan kahteen osaan v. 1927.  Hovin päärakennuksessa oli mm. 10x10 m suuruinen tupa ja neljä kamaria. Pihapiirissä oli toinen asuinrakennus, jossa oli tupa ja kamari. Kaksosen toiminta kylässä vaikutti mm. luterilaisten ja ortodoksien suhteisiin. Hoviin palkattiin erilaisiin töihin muualta luterilaista väkeä, joten luterilaisten osuus kreikkalaiskatolisessa kylässä kasvoi.

Talvisodan aikana toimi  kouluilla  muutamien viikkojen ajan kenttäsairaala 12.  Kylään pudotettiin kolmasti pommeja. Ilmataistelun yhteydessä 11.2. 1940 pudotti Polikarpov I 16-hävittäjä kolme sirpalepommia koulunmäelle saatuaan lentomestari Lauri Lautamäen tulituksessa niin pahoja osumia, että putosi kylän laidalle. Parin päivän päästä pudottivat pommikoneet maantien läheisyyteen kaksi suurta pommia.  Jalovaaraa ei evakuoitu talvisodan aikana ennen sodan loppumista, vaikka naapurikylät sivustoilta tyhjennettiin. Kylä toimi jonkinlaisena levähdys- ja huoltotukikohtana rintamajoukoille.

Jatkosodan aika, kun alueita vallattiin takaisin, käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu Jalovaarassa 14.-15.7. 1941. Kylän valtaus kesti kaksi vuorokautta. Suomalaisia kaatui 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia. Jatkosodan evakuointi tapahtui heinäkuun 17. päivään mennessä 1944. Kylään jäi IS-miesten lisäksi työvelvolliseksi sadonkorjuutehtäviin  pari- kolmekymmentä naista, nuorta ja vanhaa. Lentotoiminta oli vilkasta, mutta kylää ei pommitettu. Maataistelukone ampui kuitenkin Kuikkalassa tuleen pilkelastissa olleen kuorma-auton. Kylän jälkievakuointi tapahtui 20.9. 1944.

Perinneseuran julkaisemissa useissa kirjoissa on runsaasti Jalovaaraa koskevaa tietoutta

Kuvia Jalovaaran-Hovinahon alueilta

 Veljakkaselkä -  kuvannut rovasti Antti Leinonen, myöh. Otavan kansanopiston johtajana toiminut Suistamon mies.

  Veljakkaselkä -  Pekka ja Ida Paavilaisen talo  (suurenna kuvaa)  Taustalla, Veljakka-joen takana mäellä näkyy Tubin eli Iljinien rakennukset, myllyä ei näy, se jää erään pitkn rakennuksen taakse. Alempana oikealla on Harakkamäen tila. Topokartassa no: 423308 näkyy Paavilan ja Tubin alueet,  Tubiin oli matkaa tästä reilu puoli km suuntaan 75 astetta, eli kello puoli kolmeen.