Suistamolaisten   pääasutus-alueet ovat Iisalmen kaupunki ja maalaiskunta, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Keitele ja Vieremä sekä Pohjois-Karjalan alue. Siirryttyään entiseltä kotiseudultaan Kiuruveden ja Iisalmen ympäristöön kokivat maanviljelijät aluksi Saarijärven Paavon kohtalon. Halla vieraili useana vuonna peräkkäin ja hopeoi harmista monen maamiehen pään. Yhteisiä muistoja vaalimaan ja etuja ajamaan tarvittiin järjestäytynyttä yhteistyötä. Epävirallisesta kanssakäymisestä siirryttiin virallisemmille linjoille syyskuun viidentenä 1948. Silloin pidettiin Suistamo-Seuran perustava kokous Osuusliike Ylä-Savon kokoushuoneessa Iisalmessa. Läsnä  oli 18 suistamolaista. Kokouksen puheenjohtajana toimi Olavi Vuorinen ja sihteerinä Jukka Ryymin.

Keskustelun jälkeen päätettiin perustaa Iisalmea kotipaikkanaan pitävä Suista- molaisten Seura r.y. Tilaisuuteen oli hankittu ennakolta Laatokan Karjalaisten Liiton tekemä sääntöehdotus. Sitä muutettiin johtokunnan jäsenmäärän ja läsnäolevien päätösvallan osalta.

Kokouksessa valittiin johtokunta, johon tulivat varsinaisina jäseninä kirkkoherra Aleksanteri Ryttyläinen, pastori Olavi Petsalo, maanviljelijä Jukka Ryymin, Juho Maljonen, Santeri Kuusimäki, Juho Halonen,  kauppias  Heikki Blinnikka,

opiskelija Olavi Vuorinen ja varajäseninä kauppias Viktor Kairikko, ylioppilas Kauko Patrikainen ja vaatturi Vladimir Venkula.   Kokoonkutsujaksi nimettiin Aleksanteri Ryttyläinen. Seura päätettiin rekisteröidä ensi tilassa.   Johtokunta kokoontui itsenäisyyspäivänä 1948 kokoonkutsujan kotona Iisalmen Makkaralahdessa. Avauksen jälkeen valittiin seuran virkailijat. Puheenjohtajaksi tuli Aleksanteri Ryttyläinen ja varapu-heenjohtajaksi Olavi Petsalo. Sihteerin tehtävät sai Jukka Ryymin ja rahaston-hoitajan Heikki Blinnikka.

Tässä ensimmäisessä kokouksessa sovittiin jo seuraavana kesänä pidettävistä pitäjänjuhlista. Kun kulkuyhteydet olivat melko heikot, päätettiin juhlat pitää erikseen Iisalmessa 24.4. ja Kiuruvedellä 26. 6,  Yhdistyksen oli määrä toimia kotiseudultaan siirtyneiden Suistamon pitäjän asukkaiden yhdyssiteenä ja tukea heidän henkisiä  ja taloudellisia pyrkimyksiään, suorittaa entisen Suistamon historian tutkimista, vaalia perinteitä, laajentaa jäsentensä ja heidän jälkeläistensä tietopiiriä entisen kotiseutunsa tuntemisessa ja harjoittaa toimintaa, jolla edistetään jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta

<= pääsivulle      <= Alkuun          

webmaster

Tavoitteisiin voitiin pyrkii järjestämällä kokouksia ja juhlia sekä julkaisemalla Suistamoa käsittelevää kirjallisuutta

Suistamolaisten Seura jäi rekisteröimättä, mutta se toimi normaalisti kunnes samat henkilöt päättivät ottaa uuden startin ja perustaa Iisalmen Seurahuoneella rekisteröimättömän seuran tilalle 22.4. 1956 Suistamo-Seura  r.y:n. Se saatiin yhdis-tysrekisteriin jo 25.5. 1956.

Suistamolaisten yhteistoimintaa oli myös Helsingissä ja Joensuussa. Kummallekin paikkakunnalle perustettiin yhdistykset. Ne käsitettiin aluksi jonkinlaisiksi Suistamo-Seuran alaosastoiksi kunnes todettiin, että ne olivat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, joskin toimivat usein yhteistyössä Suistamo-Seuran kanssa.

KIRKON KORKOKUVA  JA JULKAISUJA

Suistamo-Seuran edeltäjän näkyvä aikaansaannos oli vuonna 1952 Suistamon ortodoksisen kirkon korkokuva. Seura myi sitä juhlissa ja kokouksissa yhdessä vuonna 1944 painetun,  Suistamon seurakunnan kustantaman "Suistamon Seurakunnan Historian"  kanssa

Jatkuu  2 sivu =>