|
Historian oli kirjoittanut diakoni
Mikael Rajamo.
Toinen,
korkokuvaa tärkeämpi
seuran aikaansaannos oli kirja "Suistamo, Muistelmia ja kuvia
kotiseudustamme". Sen toimittivat diakoni Mikael Rajamo ja agrologi Väinö
Nenonen. Kirja ilmestyi 5.6.
1955.
Seuran
nimen käytön epäselvyyksiä
kuvaa se, että kirjan
julkaisijaksi merkittiin
Suistamon Pitäjäseura. Kirja maksoi lähes 1,6 miljoonaa
silloista markkaa. Se sisälsi paljon kuvia ja selostuksia pitäjän eri kylistä ja niiden merkittävistä
asukkaista.
Pitäjäseuran
nimissä julkaistiin vuotta myöhemmin myös Lauri Leikkosen toimittama teos
"Suistamon sankari
vainajat 1939-1944". Se kuvasi elämän- kertatietoineen 357 suistamolaisen miehen
kohtalon
tien.
Mainittakoon
vielä, että Suistamon
Pitäjäseura osallistui vuonna 1956 yhdessä Korpiselän pitäjäseuran kanssa Mikko
Korventauksen romaanin
"Kylä erämaassa.Rajakarjalainen kyläkuvaus" julkaisemiseen.
Tämän romaanin tapah-
tumat
oli sijoitettu rajakarjalaiseen kylään.
Seuran
toimintaan liittyi läheisesti myös Suistamon kunnanlääkärin Aarne L. Huuskosen
vuonna 1953 julkaisema kirja "Laatokan Karjalan kasvisto".
Se sisälsi muun muassa tiedot 530:sta Suistamon kasvista. Huuskonen antoi painoksesta
kiintiön seuralle ja jakeli itsekin sitä tervehdyksenään.
|
Vuonna
1968 ilmestyi Aleksanteri Saralan kokoamana "Suistamolaisia sananparsia" Sen kustansi Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, mutta Suistamo-Seurakin osallistui ennakkotilausten hankintaan, mikä
mahdollisti kirjan ilmestymisen.
Kun
Suistamolaiset kaipasivat
omaa tunnusta, ruvettiin Suistamo- Seuran piirissä suunnittelemaan pöytäviiriä.
Olavi
Petsalo laati luonnoksen,
ja johtokunta hyväksyi sen. Viiri, jonka punamustalta pohjalta
erottuvat Suistamon pitäjän
ääriviivat, kirkko ja kannel, saatiin myyntiin 1969. Se
on hankittu satoihin koteihin.
Mikko
Välinoro piirsi vuonna
1961 Suistamon kartan, josta
saatiin vuonna 1976 parannettu
typografinen painos. Vielä
puuttui näkyvä yhdysside, lippu. Sen hankintaa suunniteltiin
viirin valmistumisen jälkeen.
Seuran
muusta toiminnasta mainittakoon, että se osallistui Raja- ja Laatokan Karjalan sankarivainajien
muistomerkin
hankintaan Joensuuhun. Se paljastettiin6.12.1990.Laihian hautausmaalle on pystytetty
muistomerkki Aksenja Mäkiselän
haudalle ja Kiuruveden vanhalle hautausmaalle Timo Lipitsän haudalle.
Vuonna 1993 valmistui heraldikko Jukka Suvisaaren
suunnittelema heraldiikan säännöt täyttävä Suistamo- standaari. Sitä jaettiin samana vuonna jo Iisalmessa evakon praasniekassa 23 suistamolaiselle.
|
Suistamon
kirkon vuokrasopimus allekirjoitettiin Suojärvellä 9.4. 1991. Vuokra-ajaksi sovittiin
15 vuotta ja vuosivuokraksi
200 mk. Kirkon kunnostukseen
ryhdyttiin välittömästi pääasiassa talkooväen
voimin. Seura on tukenut toimintaa.
KESÄJUHLIEN
PITOPAIKAT VAIHDELLEET
Seuran pääasiallisin toiminta on
muodostunut vuosittain pidettävistä
juhlista, joihin entiset
Suistamolaiset ovat kokoontuneet. Paikallisista voimista
koottu juhlatoimikunta on
hoitanut käytännön järjestelyt
ja ohjelman. Perinteisiin kuuluu
lauantai-iltana vigialiapalvelus,
jota seuraa kotiseutuilta. Sunnuntain ohjelmassa on
jumalanpalvelusten jälkeen seppeleenlasku sankarihaudalle ja
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille. Päiväjuhlan
ohjelma on pyritty saamaan arvokkaaksi.
Kesäjuhlapaikkakunnat
ovat olleet seuraavat: Iisalmi 11
kertaa, Joensuu 8,
Kiuruvesi 7, Lapinlahti 3, Lieksa 3, Helsinki
3, Juuka 2, Lapua 1, Oulu 1, Ilomantsi 1, Nurmeksen Bomba,
mukana 2 kertaa ja Suistamo
1.
Seuran jäsenet saivat ainutlaatuisen juhlakokemuksen vuonna 1992, kun Suistamolaiset pääsivät viettämään pruazniekkaa entiselle kotiseudulleen.
Seuran järjestämänä lähti kaksi
linja-autoa Ylivieskasta ja keräsi väkeä matkan varrelta.
Rajan ylittäjiä
oli noin 2200.
|